Vanhan ajan sääprofeetat
Osa ennustajista tulkitsi luontoa omien havaintojensa avulla. Näiden kertomusten kulttuurihistoriallinen arvo on eri asia kuin ennusteiden todistettu tarkkuus.
Armas Riutta
Ylen Elävässä arkistossa kerrotaan paimiolaisesta ennustajasta, joka käytti tulkintojensa pohjana lukuisia luontohavaintoja. Esimerkiksi koivunlehtien väri keskikesällä ja harakanpesien sijoittuminen kuuluivat hänen käyttämiinsä merkkeihin.
Riutan esittämät useiden kuukausien ennusteet ovat kiinnostava esimerkki havaintoperinteen historiasta. Niitä ei pidä sekoittaa nykyaikaiseen todennäköisyysennusteeseen.
Ylen alkuperäinen arkistoartikkeliEero Halonen
Samassa Ylen arkistotallenteessa kerrotaan keravalaisesta Eero Halosesta, joka käytti sääenteissä esimerkiksi ahvenen selkäevää ja pihlajanmarjoja. Perinne koostuu hyvin erilaisista merkeistä, joista osa liittyy lähiympäristöön ja osa on pitkiä kausiennusteita.
Merkkejä kannattaa arvioida yksitellen, eikä kaikkia sääprofeetan tulkintoja ole mahdollista muuttaa jälkikäteen tarkistettavaksi luvuksi.
Ylen arkistoesittelyEero Isokääntä
Alavieskalainen sääprofeetta kertoi tutkivansa muun muassa muurahaispesiä, ampiaispesiä ja tähtitaivasta. Ylen vuoden 2010 artikkeli kuvaa, miten hän tulkitsi kovapintaisen muurahaiskeon ennustavan märkää syksyä.
Tällainen yksilöity väite olisi tulevaisuudessa mahdollista kirjata ennustetietokantaan ja testata, jos sen tarkka mittausjakso sekä sateisuuden kriteeri määritellään etukäteen.
Yle: Muurahaiset povaavat märkää syksyäJuhani Luoma
Isokyröläinen Juhani Luoma tallensi säähavaintoja vuosien ajan ja tulkitsi ympäristön merkkejä. Ylen mukaan hän seurasi muun muassa jokiveden virtausta, koskien ääntä ja muita paikallisia havaintoja. Hänen tyttärensä Johanna Perttilä jatkoi osaltaan ennustusperinteen välittämistä.
Luoman pitkä havaintotyö on hyvä esimerkki siitä, miksi vanhojen päiväkirjojen tallentaminen digitaalisesti olisi arvokasta myös Vuodenmerkeissä.
Yle: Isonkyrön sääprofeetta